Otsikko1

Makroseisminen intensiteetti

Kartoissa on osoitettu maanjäristyksen vaikutusten voimakkuus eri paikoissa väreillä. Joillakin paikkakunnilla havaittiin heikkoa maantärinää, toisilla voimakasta. Jostakin paikasta kenties raportoitiin, että mitään tavanomaisesta poikkeavaa ei ole tiettävästi pantu merkille.

Järistyksen seurauksien voimakkuutta nimitetään makroseismiseksi intensiteetiksi, seismologiassa yleensä lyhyesti intensiteetiksi, ja merkitään I-kirjaimella. Intensiteetti on kokonaisluku, joka kasvaa järistysvaikutusten vakavuuden myötä. Sen avulla voidaan vertailla eri paikoissa koettuja vaikutuksia ja laittaa ne suuruusjärjestykseen. Kaikkein suurin tiettyyn maanjäristykseen liittyvä intensiteetti on sen maksimi-intensiteetti.

Koska intensiteetti on kokonaisluku, minkäänlaisia murto-osia ei käytetä. Epävarmuutta voidaan osoittaa intensiteettivälillä. Esimerkiksi I = 6-7 merkitsee, että saatavilla olevan aineiston perusteella intensiteetti oli 6 tai 7 tarkasteltavassa paikassa, mutta ei ole mahdollista arvioida, kumpi arvo on lähempänä totuutta.

Intensiteetti liittyy aina johonkin paikkaan. Ei ole mielekästä sanoa, että jonkin maanjäristyksen intensiteetti oli 5 (I = 5), mutta voidaan sanoa, että 5. marraskuuta 1898 maanjäristys aiheutti Torniossa seurauksia intensiteettitasolla 6 (Torniossa I = 6). (Perinteisesti intensiteettiarvoja merkitään roomalaisin numeroin, mutta nykyään tavasta on osin luovuttu, koska tietokoneita käytettäessä roomalaiset numerot ovat kömpelöitä ja saattavat sekoittua keskenään.)

Maksimi-intensiteettiä ei kuitenkaan yleensä liitetä mihinkään paikkakuntaan, koska sen päätehtävä on kertoa, kuinka vakavia seurauksia aiheutui. Jonkin alueen kaikkien maksimi-intensiteettien avulla on kätevä tarkastella, onko siellä ollut paljon harmia ja vahinkoja maanjäristyksistä.

Karttasivuilla näkyvät eri intensiteettiasteiden otsikot, mutta asteiden määritelmät ovat monimutkaisempia. Täydelliset määritelmät sisältyvät niin kutsuttuun EMS-intensiteettiasteikkoon. Lyhenne tulee englannin kielen sanoista European Macroseismic Scale, Euroopan makroseisminen asteikko. Se otettiin käyttöön 1990-luvulla, ja nimensä mukaisesti sitä käytetään etenkin Euroopassa. Sitä ei luotu tyhjästä, vaan se on muokattu ja tarkistettu versio aikaisemmista asteikoista.

EMS-asteikolla on kaikkiaan kaksitoista tasoa. Alempi puolisko (intensiteetit 1-6) kuvaa etupäässä maantärinän vaikutuksia ihmisiin ja irtaimistoon ja ylempi puolisko (intensiteetit 7-12) erilaisia rakennettuun ympäristöön aiheutuneita vaurioita. Intensiteetit 10-12 merkitsevät erittäin vakavia ja katastrofaalisia seurauksia.

Maantärinän voimistuessa sen huomaavien ihmisten suhteellinen osuus kaikista läsnä olevista kasvaa. Yöllä ilmenevään kohtuulliseen maantärinään heräävät vain muutamat ihmiset, mutta voimakkaaseen tärinään monet. Mikäli maantärinä voimistuu edelleen, sillä alkaa olla lieviä vahingoittavia vaikutuksia. Jos se entisestään voimistuu, aluksi särkyy heikkokuntoisia taloja, sitten myös hyvin rakennettuja taloja yhä suurempia määriä.

Alla on annettu seitsemän alimman intensiteettiasteen määritelmät EMS-asteikon mukaan. Fennoskandian kilpialueelta ei ole tietoa arvoa I = 7 suuremmasta intensiteetistä historiallisella ajalla.

Intensiteettiasteiden määritelmät

Määritelmissä on eritelty järistyksen vaikutukset a) ihmisiin b) irtaimistoon ja luontoon sekä c) rakennettuun ympäristöön.

Intensiteettiaste voi sisältää sitä pienemmän asteen tai pienempien asteiden tunnistimia, vaikka niitä ei ole toistettu.

Suhteelliset osuudet määritellään seuraavasti:
harvat, muutamat 0–10 (jopa 20) prosenttia kaikista,
monet ainakin 10, mutta yleensä 20-50 prosenttia(jopa 60 prosenttia) kaikista,
useimmat ainakin 50, mutta mieluiten 60–100 prosenttia kaikista.

 

I Ei tunnettavissa
a) Ei ole tunnettavissa edes kaikkein suotuisimmissa olosuhteissa.
b) Ei vaikutusta.
c) Ei vahinkoja.

II Tuskin tunnettavissa
a) Tärinän tuntevat vain hyvin harvat (alle 1 prosenttia) sisätiloissa hyvin suotuisissa olosuhteissa olevista henkilöistä.
b) Ei vaikutusta.
c) Ei vahinkoja.

III Heikko
a) Muutamat henkilöt tuntevat järistyksen sisällä. Lepäävät tuntevat huojuntaa tai vähäistä vapinaa.
b) Riippuvat esineet heiluvat jonkin verran.
c) Ei vahinkoja.

IV Laajalti havaittu
a) Järistyksen tuntevat sisätiloissa monet ja ulkona hyvin harvat. Muutamat heräävät järistykseen. Tärinän taso ei ole pelästyttävä. Tärinä on kohtuullista. Havainnoijat tuntevat rakennuksen, huoneen, vuoteen, tuolin tms. lievää vapinaa tai huojuntaa.
b) Posliini ja lasitavarat kilisevät, ikkunat helisevät ja ovet kolisevat. Riippuvat esineet heiluvat. Jotkin kevyet huonekalut tärisevät näkyvästi. Puurakenteet saattavat narista.
c) Ei vahinkoja.

V Voimakas
a) Maanjäristyksen tuntevat sisällä useimmat ja ulkona muutamat. Jotkut ihmiset pelästyvät ja juoksevat ulos. Monet nukkuvat heräävät. Havainnoijat tuntevat koko rakennuksen, huoneen tai huonekalujen tärisevän tai heiluvan voimakkaasti.
b) Riippuvat esineet heiluvat huomattavasti. Posliini- ja lasitavarat kalisevat toisiaan vasten. Pienet epävakaat ja/ tai huonosti tuetut esineet saattavat siirtyä tai pudota. Ovet ja ikkunat avautuvat tai sulkeutuvat itsekseen. Joissakin tapauksissa ikkunaruudut rikkoutuvat. Nesteet värähtelevät ja saattavat roiskua täysistä säiliöistä. Eläimet saattavat olla levottomia sisätiloissa.
c) Pinnallisia, ei-rakenteellisia rikkoontumisia muutamissa rakennuksissa.

VI Lievästi vahingoittava
a) Useimmat tuntevat järistyksen sisätiloissa ja monet ulkona. Muutamilla ihmisillä on tasapainovaikeuksia. Monet pelästyvät ja juoksevat ulos.
b) Pienet tasapainoltaan normaalit esineet saattavat pudota ja huonekalut siirtyä paikoiltaan. Yksittäiset astiat ja lasitavarat saattavat rikkoutua. Kotieläimet voivat pelästyä (jopa ulkona).
c) Monet rakennukset saavat pinnallisia, ei-rakenteellisia vahinkoja; muutamat rakennukset saavat joitakin rakenteellisia ja kohtalaisesti ei-rakenteellisia vaurioita.

VII Vahingoittava
a) Useimmat ihmiset pelästyvät ja yrittävät juosta ulos. Monilla on tasapainovaikeuksia etenkin ylimmissä kerroksissa.
b) Huonekalut siirtyvät paikoiltaan ja yläpainoiset huonekalut saattavat kaatua kumoon. Lukuisia tavaroita putoaa hyllyiltä. Vesi läikkyy säiliöistä ja altaista.
c) Monet kivitalot ja muutamat vahvat kivirakennukset saavat joitakin rakenteellisia ja kohtalaisesti ei-rakenteellisia vaurioita. Monet tiilitalot ja muutamat kivitalot saavat kohtalaisesti rakenteellisia ja huomattavasti ei-rakenteellisia vaurioita; muutamat tiilitalot vaurioituvat huomattavasti rakenteiltaan ja erittäin huomattavasti ei-rakenteellisesti. Vauriot ovat erityisen huomattavia rakennusten yläkerroksissa.

 

EMS-intensiteettiasteiden määritelmät on käännetty seuraavista teoksista:

Grünthal, G. (toim.), 1993. European Macroseismic Scale 1992 (up-dated MSK-scale), Cahiers du Centre Européen de Geodynamique et de Séismologie 7, Luxembourg, 79 s.

Grünthal, G. (toim.), 1998. European Macroseismic Scale 1998, Cahiers du Centre Européen de Geodynamique et de Séismologie 15, Luxembourg, 99 s.