5. marraskuuta 1898

Marraskuun 5. päivän vastaisena yönä 1898 ihmiset havahtuivat maantärinään monilla paikkakunnilla Pohjois-Suomessa ja –Ruotsissa. Kittilässä maankamara vapisi tasaisesti. Pitäjän Alakylässä ikkunat helisivät, nurkat natisivat ja lattiat tärisivät. Rovaniemellä maantärinä oli niin ankaraa, että ovet aukeilivat ja seiniltä putoili tavaroita. Muutamissa paikoissa ihmiset tömähtivät sängystään lattialle. Pitkin Tornionlaaksoa Svansteiniin asti tuntui kovaa tärinää, joka rytisytti nurkkia ja liikutti huonekaluja. Ruotsissa Luulajan asukkaat heräsivät, kun talot tärisivät perustuksillaan ja ikkunaruudut helisivät. Samoin Piitimessä herättiin yleisesti, ja ovet rymisivät ja aukeilivat. Samantapaisia havaintoja tehtiin monilla pohjoisen paikkakunnilla. Torniossa hämmästeltiin, ettei kansakouluna käytetty vanha Bergmannin talo vallan romahtanut kasaan tärinän voimasta, sillä sen tiedettiin huojuvan jo kovassa tuulessa. Etäällä järistyskeskuksesta maanliike hiipui. Kalajoella ei osattua sanoa, havaittiinko tapaus siellä varmasti. Kiuruvedellä outo maanalainen jymy sai jotkut pinkaisemaan yön selkään tarkistamaan, olivatko maatilan eläimet päässeet irti.