16. marraskuuta 1931

Keski-Suomen suurin maanjäristys sattui syystalven aamuna. Jotkut ihmiset olivat jo nousseet maanantain töihin, mutta monin paikoin nukuttiin vielä sikeästi. Hiukan ennen puoli kuutta tavanomainen aamu katkesi, ja sikeäunisetkin heräsivät tuimaan maantärinään. Vuoteet heiluivat, seinät natisivat liitoksissaan monissa taloissa, ikkunat helisivät ja kahvikupit kalkattivat aseteillaan. Tapahtumat olivat niin outoja, että monet juoksivat pihamaalle. Muuan asemamies syöksyi laiturille tähystämään odottamatonta junaa, mutta joutui palaamaan kummissaan takaisin.
Voimakkaimmat seuraukset koettiin Keski-Suomessa. Esimerkiksi Äänekosken Suolahden kylässä oli herätty maankamaran tärähtelyyn ja kuultu kumeaa jyminää maan alta. Astioita putoili hyllyiltä, esineitä kaatui, ovet lennättivät apposen auki, huonekalut tutisivat. Rappausta tippui savupiipuista ja halkeamia ilmestyi seiniin. Havaintoja oli tehty koko pitäjässä ja sen ulkopuolellakin.
Illalla puoli kymmeneltä tunnettiin uudelleen tärinää ja kuultiin jyminää, joskin heikompana. Jälkijäristys ei tuntunut yhtä laajalla alueella kuin pääjäristys, mutta siitäkin tehtiin lukuisia havaintoja.