Tietoa maanjäristyksistä

Instituutin yhteystiedot:
PL 68 (Gustaf Hällströmin katu 2b)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 1911 (yliopiston vaihde)
fax (09) 191 51598

Vastauksia kysymyksiin

Tehostekuva

Seismologian instituutin kotisivu on muuttanut.
Tämä sivu siirtyy automaattisesti uuteen osoitteeseen 1 sekunnin kuluttua. Jos tämä sivu jää kuitenkin voimaan, siirrythän itse osoitteeseen
http://www.helsinki.fi/geo/seismo/maanjaristykset/tieto/index.html.

Seismologian instituutin uusi pääsivu löytyy osoitteesta
http://www.helsinki.fi/geo/seismo/

Kysymyksiä voi lähettää seimologian laitokselle täältä

Kysymyksiä yleisesti maanjäristyksistä

Onko maanjäristysten määrä lisääntynyt jollain välillä maapallolla? Esimerkiksi 100 vuoden välillä.

Maanjäristysten havainnointi laitteiden avulla alkoi 1800-luvun lopulla, joten viime vuosisadalta on enemmän havaintoja kuin aikaisemmilta vuosisadoilta yksinkertaisesti siksi, että havaintomenetelmät parantuivat voimakkaasti. Maapallolla maanjäristyksien lukumäärä on kääntäen verrannollinen niiden voimakkuuteen, ts. suuria järistyksiä esiintyy harvakseltaan kun taas pieniä hyvinkin taajaan. Tästä seuraa, että jos jonkin alueen laiteverkostoa parannetaan, havaittujen järistysten lukumäärä nousee väistämättä, kun havaintokynnys laskee, mutta havaintojen määrä kasvaa pienten järistysten alueella.

Jos maanjäristyksellä tarkoitetaan luonnonilmiötä, fysikaalista tapahtumaa, ei ole näyttöä siitä, että luonnonilmiöiden määrä olisi kasvussa tai laskussa. Kalenterivuodet eivät ole veljiä keskenään, vaan niiden välillä on eroja, mutta mitään selvästi kasvavaa tai vähenevää suuntausta ei ole havaittu korkealaatuisten instrumenttimittausten aikana.

Sumatran länsipuolella 26.12.2004 sattunut magnitudin 9.1 maanjäristys kuului ns. jättiläisjäristysten kastiin, ja siinä vapautui aivan hirmuisesti seismistä energiaa, mikä nostaa vuoden 2004 seismisen energian perusteella sen lähivuosia korkeamalle, mutta mistään trendistä ei ole kyse. Tällaista alueellista seismisyyden ajallista vaihtelua esiintyy niin mannerlaattojen välisillä kuin sisäisillä alueilla, vaikka tässä tapauksessa yksi järistys oli niin merkittävä, että se näkyy koko maapallon seismisen energian budjetissa.

Indusoiduksi seismisyydeksi nimitetään ilmiötä, jossa ihmisen toiminta kuten kaivoslouhinnat ja suurten patoaltaitten täyttäminen aiheuttaa maanjäristyksiä, kun maaperän jännitysolot muuttuvat. Suurimmat indusoidut maanjäristykset ovat olleet magnitudiltaan noin 6 (asteikolla 0-10), mutta niitä tunnetaan vain neljä useammalta vuosikymmeneltä. Ihmisen toiminnan aiheuttama seismisyyden lisäys on vähäistä luonnollisiin maanjäristyksiin verrattuna. Muiden luonnonilmiöiden kuten tulvien ja myrskyjen määrän kasvu johtuu paljon selkeämmin ihmisen toiminnasta.

Jos ajatellaan maanjäristystä pikemminkin luonnonkatastrofina kuin -ilmiönä, niiden lukumäärä saattaa olla nousussa. Tämä johtuu siitä, että rakennettu ympäristö on muuttunut voimakkaasti ja väestön tiheys lisääntynyt monin paikoin. On siis yksinkertaisesti enemmän menetettävää. Monet alueet, joilla keskisuuret järistykset sattuivat 50-100 vuotta sitten aiheuttamatta haittaa ja vahinkoa, ovat muuttuneet rajusti. Huolena on, että järistystuhojen määrä saattaa nousta koko maailmassa, vaikka järistykset luonnonilmiönä eivät osoita mitään kasvun merkkejä.

Kysymyksiä Suomen maanjäristyksistä

Millon ja missä on ollut Suomen suurin maanjäristys?
Kuinka voimas se oli Richterin asteikolla ja kauan se kesti?

Voimakkain tiedossa oleva maanjäristys Suomen alueella tapahtui 23.6.1882 Perämeren alueella. Se hämmästytti ja pelästyttikin alueen ihmisiä. Suurempia tuhoja se ei tiettävästi aiheuttanut, joistakin savupiipuista putoili tiiliä yms. Tuntuvuusalueen laajuudeksi on arvioitu 225 000 neliökilometriä ja magnitudiksi noin 5. Tiedot tästä järistyksestä on kerätty vanhoista lehdistä ja kirkonkirjoista.

Seismografihavaintokaudella, vuodesta 1956 lähtien, voimakkain rekisteröity suomalainen maanjäristys tapahtui 17.2.1979 Alajärvellä, Pohjanmaalla. Sen magnitudi oli 3.8 ja tuntuvuusalueen pinta-ala 32 200 neliökilometriä. Tapahtuma-alueella havaittiin joitakin murtumia talojen rakenteissa.

Suurinta vahinkoa lienee aiheuttanut vuonna 1626 sattunut maanjäristys, jossa Paltamon kirkko vaurioitui pahoin. Tuon järistyksen magnitudiksi on arvioitu 4-5.

Tärinän kesto näin pienissä maanjäristyksissä on alle kymmenen sekuntia.

Miksi Suomessa tapahtuu maanjäristyksiä?

Suomessa maanjäristykset johtuvat pääasiassa jännityksestä, joka aiheutuu Pohjois-Atlantin keskiselänteen leviämisestä. Euraasian ja Pohjois-Amerikan laatat erkanevat toisistaan
n. 2 cm vuodessa, mikä aiheuttaa puristusjännityksen koko Fennoskandian alueella. Hitaasti kertyvä jännitys ylittää jossain pisteessä kiviaineksen lujuuden ja purkautuu äkillisesti maanjäristyksenä. Tällöin maanjäristyslähdettä ympäröivän kallioperän osat liikkuvat toistensä suhteen. Tämä liike tapahtuu yleensä maankuoren vanhoja siirroksia pitkin.

Muita paikallisia syitä on mm. maannousu, joka aiheuttaa maanjäristyksiä lähinnä Pohjanlahden alueella.

Kysymyksiä pääsiäispäivän maanjäristyksen jälkeen

Pääsiäispäivän järistys Indonesiassa oli 8.7. Tapaninpäivänä 9.0.
Miten suuri ero on näiden välillä?
Oliko Tapaninpäivän järistys kaksinkertainen voimakkuudeltaan verrattuna
eiliseen (28.3.05)?

0,3:n ero magnitudissa tarkoittaa todellakin kaksinkertaista eroa. Tiedätte varmaankin, että Richterin asteikko perustuu tavalliseen 10-kantaiseen logaritmiin, joten yhden yksikön ero vastaa 10-kertaista voimakkuuseroa, joten 0,3:n suuruinen ero tarkoittaa samaa kuin 10^0,3, joka on noin 2.

Jos käyttäisimme lineaarista asteikkoa, ja nolla vastaisi edelleen samaa yhden mikrometrin poikkeamaa samoin kuin nykyään, olisi tapaninpäivän järistyksen magnitudi miljardi ja maanantainen vastaavasti 500 miljoonaa. Eli tämä varmaan selittää miksi logaritmeja käytetään.

Lisää maanjäristyksen magnitudista

Kysymyksiä tapaninpäivän maanjäristyksen jälkeen

Jälkijäristyksiä tullee mutta tuleeko uusia tsunameita ja voivatko ne olla voimakkuudeltaan samansuuruisia kuin nyt koettu ja kohdistuvatko ne samoille alueille?

Jälkijäristyksiä tapahtuu alueella jatkuvasti. Tähän mennessä olemme rekisteröineet niitä jo satoja, ja näistä suurin oli voimakkuudeltaan 7,1. Jälkijäristykset ovat magnitudiltaan selvästi pienempiä, ja jos ne synnyttävät tsunameita, nämä ovat kyllä pienempiä.

Onko mahdollista että mannerlaatat ovat siirtyneet niin, että mahdolliset jälkijäristykset tai uudet järistykset ilmaantuvatkin esim. siirtyneiden mannerlaattojen toisille reunoille?

Järistyksessä purkautunut jännitys muuttaa jännityskenttää kyseisellä laattareunalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Joissakin kohdissa se kasvattaa jännitystä ja näin lisää maanjäristyksen riskiä tulevaisuudessa. Toisissa kohdissa jännitys voi vastaavasti pienentyä. Muihin kaukaisempiin laattareunoihin järistyksillä ei ole havaittu olevan vaikutusta.

Miksi Suomessa ei jälkijäristyksistä ole puhuttu tämän katastrofin aikana? Eikö niitä ole ollut vai eikö haluta lisätä huolta muutenkin vaikeassa tilanteessa ?

Jälkijäristyksiä on sattunut satoja ja niitä sattuu edelleen. Järistykset on paikannettu ja niistä tiedotetaan tavanomaisesti verkkosivuilla ja viranomaisille.

Haluaisin tietää kuinka mahdollista on vastaavanlainen tsunami katastrofi muualla maailmassa kuin mitä nyt tapahtui aasiassa?

Tsunamit ovat mahdollisia kaikilla seismisesti aktiivisilla laattareunoilla, jotka ovat valtamerialueilla. Suurimmat ja tuhoisimmat tsunamit ovat syntyneet subduktio- eli törmäysvyöhykkeissä, joissa tektoninen laatta työntyy toisen laatan alle.

Lisää tietoa laattatektoniikasta ja laattarajoista saa mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.oulu.fi/astronomy/planetology/TerrPlanets/laattatektoniikka.html
http://geology.er.usgs.gov/eastern/plates.html
http://www.cotf.edu/ete/modules/msese/earthsysflr/plates1.html
http://members.aol.com/bowermanb/tectonics.html

Mistä Helsingin seismologian laitos tietää, että Kaakkois-Aasian hyökyaalto 26.12.2004 oli merenalaisen maanjäristyksen aiheuttama? Onko varmaa, ettei tuo hyökyaalto voinut olla (merenalaisen) ydinräjäytyksen tai ydinräjähdyksen aiheuttama?

Usein kuvitellaan, että ihminen voisi tehdä niin suuria ydinkokeita, että ne voisivat aiheuttaa mainitunlaiset tsunamit. Nyt tapahtuneen järistyksen energia ylitti kymmeniätuhansia kertoja kaikkien maailman ydinasearsenaalien energiamäärät.

Jotta niillä olisi saatu aikaan mainitunlainen tsunami, olisi ne pitänyt räjäyttää n. 1200 kilometrin pitkänä jonona ja jokaisen räjähdyksen räjähdysvoiman olisi pitänyt olla satoja ellei tuhansia megatonneja. Tällainen räjäytys ei olisi voinut jäädä havaitsematta satelliiteilla puhumattakaan ydinräjähdysten tuottamamista hajoamistuotteista, jotka olisi varmaan havaittu.

Vedenalaiset ydinkokeet olisivat lisäksi näkyneet erittäin hyvin maailmanlaajuisella valvontaverkolla, joka perustuu valtameriin asennettuihin hydrofoneihin.